Mikä rakkaista tekee niin rakkaita?

Näin jouluiselta täällä näyttää... Itse taidan olla ainoa tonttu liikenteessä ja lumesta ei ole tietoakaan <:)

Veljeni kävi äsken vaimonsa kanssa meillä ensimmäistä kertaa kylässä. Tai siis veljen vaimo oli ensimmäistä kertaa meillä.

Oli niin ihanaa nähdä veljeäni pitkästä aikaa. Hän muutti keväällä Lahteen ja sieltä nyt syksyllä Riihimäelle. Viimeksi näimme lokakuussa, kun hän oli vakavan keuhkokuumeen kourissa yli 2 viikkoa sairaalassa. Pitäisi kyllä nähdä useammin... Meillä on ikäeroa 2,5vuotta ja olemme koko elämämme viettäneet paljon aikaa yhdessä. Nyt onkin outoa, kun en voi vain soittaa ja pyytää häntä vaikka kaupungille kaveriksi. Eihän välimatka niin älyttömän pitkä ole, mutta on se tunti suuntaansa.

Rupesin äsken miettimään mikä tekee rakkaista ihmisistä meille niin tärkeitä ja rakkaita. Näihin tuloksiin päädyin:

- lämmin tunne nähdessä toisen
- voi kiukutella, eikä tarvitse pelätä toisen lopullisesti suuttuvan
- voi sanoa asiat suoraan, vaikka se vähän kirpaisisikin
- pitkä tauonkin jälkeen tuntuu, kuin ei olisi päivääkään siitä, kun viimeksi nähtiin
- tieto siitä, että toinen ymmärtää
- aina ei tarvita sanoja

Haluankin kiittää kaikkia rakkaitani siitä, että olette olemassa! Olette tärkeitä, vaikken sitä aina muista sanoa!